Resurskravet bort från den kommande funktionshinderlagen

Kommentarer

#418

Täyttä heitteille jättöä on hylätä avustajan saanti niiltä jotka ei osaa itse kertoa tarvettaan. Etenkin jos ei sovellu liikuntakyvyn puolesta laitokseen vaan on yksin kotona päivät! Tämä rajaus on kaikkea inhimillisyyttä vastaan!

(Vihti, 2019-05-19)

#483

Kakki vammaiset tulee olla samanarvoisia ja saada kaikki tarvittava henkilökohtainen apu

(Lempääkö, 2019-05-20)

#493

Ihan kaikista heikoimmilta ei pidä rajata ajattelemattomalla säädöksellä vähääkin pois. Tulee mieleen kuuro tuttu joka sai lääkärille puhelinajan. Ei näin.

(Tampere, 2019-05-20)

#517

Esitetty voimavararajaus luonteeltaan syrjivä ja yhdenvertaisuutta rajaava.

(Tampere, 2019-05-20)

#539

Todella tarpeen.

(Helsinki , 2019-05-20)

#542

Varför alltid i första hand försämra de svagaste ( i samhället) rättigheter!!!!
Varför skall de inte få ha/leva ett bra och innehållsrikt liv ,såsom alla andra som inte drabbats av sjukdom ,handikapp etc.

(Raseborg, 2019-05-20)

#561

Entä, jos olisitte itse päätöksenne kohteena, miten toimisitte?

(Inkeroinen, 2019-05-20)

#578

Ilmeisesti ei taas tunneta kenttää ja mihin ollaan kehittämässä asiakaslähtöistä ajattelua. Ei se toimi näin

(Helsinki, 2019-05-20)

#583

Johan perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet kaikille suomalaisille! ❤️

(Lappeenranta, 2019-05-20)

#599

Aikaisemmin on vaikeasti kehitysvammaisille ollut ns. takaporttina kehitysvammalaki erikseen suojaamassa heikoimmin itseään ilmaisevien vammaisten asemaa, mutta nyt sen sulautuessa uuteen vammaispalvelulakiin on kaikki vammaiset tasapäistetty samaan lakiin. Jos voimavararajaus pysyy mukana, niin vain ns. A-luokan vammaisilla on oikeuksia. B-luokan vammaiset eli puhevammaiset ja muut vaikeasti vammaiset, joita ei ympäristö ymmärrä kovin nopeasti ja helposti, jäävät ilman apua - vaikka juuri he tarvitsevat eniten henkilökohtaista apua. Onko tämä siis törkeä tapa säästää, rajataan pois palvelut niiltä vammaisilta jotka tarvitsevat enemmän apua? Sitähän varten henkilökohtainen apu pitäisi olla, että ihminen pystyy lähtemään asuntolastaan ulkoilemaan ja harrastamaan.

Jos elämän merkitykselliset asiat jäävät osalta saavuttamatta voimavarapykälän takia, ei ihme että monet kuolevat parin asuntolavuoden jälkeen pois. Oma poikani on näkö-puhe-kehitys- ja liikuntavammainen ja tulee tarvitsemaan aina avustajaa ulkoiluun jne. Toivoisin, että hänestä ei tulisi peräkammarin poikaa, mutta jos tuki puuttuu niin tulevaisuus näyttää synkältä. Kuitenkin hänellä on tunteet ja hän osaa ilmaista itseään, kunhan häntä ymmärretään. Kyse on tahdosta nähdä nekin ihmiset, joiden maailma on toisenlainen. Tuntuu että A-luokan vammaisetkaan eivät halua nähdä itseään heikossa asemassa olevia, koska he kokevat, että sitten heille ei jää tarpeeksi tukea. Miten turvata vammaisten ihmisten elämä ilman jatkuvaa taistelua perusoikeuksista? Järki käteen ja voimavararajaus pois!

(Helsinki, 2019-05-20)